yla-logo

uki helluntai logo4

Päävalikko


Moni meistä pysähtyy miettimään, mitä meille tapahtuu sen jälkeen kun kuolemme? Mo-nesti vasta silloin kun joku rakkaimmistamme sairastuu tai loukkaantuu vakavasti. Ehkä vasta silloin kun oma terveytemme horjuu ja huominen on epävarmaa. Elämäntapamme ja elinympäristömme vaikuttavat paljonkin siihen, miten suhtaudumme kuolemaan, ohitammeko sen kysymyksen vain olankohautuksella, vai pidämmekö epätodennäköisenä, että minä joutuisin vastakkain kyseisen asian kanssa.

Kiistämätön tosiasia on, että ennemmin tai myöhemmin me joudumme kasvokkain sen tosiasian kanssa: minun matkani päättyy tässä ajassa. 

Omakohtaisesti minut pysäytti lapsen vilpitön ja avoin kysymys; ”iskä, pääsetkö sä taivaaseen?” Tuossa tilanteessa kävin hyvin nopeasti läpi sanomiseni ja tekemiseni, oliko niissä jotain sellaista, miksi lapsi noin kysyy. Koin tuossa tilanteessa saavani vastauksen ja sanoin; ”kuule se on yksi Jumalan suurimpia ihmeitä kun iskä kerran perillä on”. Siinä tilanteessa oikein konkreettisesti aukeni Raamatun sana – ”armosta pelastettu”. 

Ei ole mitään muuta mikä oikeuttaisi, että minä kerran taivaassa olen kuin se, että Jeesus on kuollut minun syntieni tähden, se ja vain se on takeena siitä, että voin päästä taivaaseen.

Ef 2: 8, 9
Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

Jumala on mahdollistanut kaikille pelastuksen uskon kautta Jeesukseen, sinullekin. Tänään on mahdollista sinunkin, joka luet tämän kirjoituksen, vastaanottaa pelastus uskon kautta Jeesukseen ja saada varmuus sisimpääsi, että pääset kerran perille uskomalla Jeesuksen sovitus ja lunastustyön omalle kohdallesi. Se astuu voimaan sinun kohdallasi siinä silmänräpäyksessä, kun tunnustat syntisi ja pyydät Jeesusta antamaan anteeksi ja tulemaan sinun sydämeesi.

Joh 3: 16 - 18
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksi-kään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten
että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka
ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
Vaikka olisimme epäonnistuneitakin kovin monissa asioissa, niin tunnustaessamme puut-teellisuutemme, saamme kokea, että edestämme on kaikki täytetty. Jeesus on maksanut sinusta täyden hinnan ja sovittanut kaikki sinun syntisi. Sinulle, juuri sinulle, kuuluu armo, siunausta elämääsi!

Kirjoittaja on Uudenkaupungin Helluntaiseurakunnan pastori Kurt Äijäläinen