yla-logo

uki helluntai logo4

Päävalikko

Paimenen sana, kesäkuu 2011. Anteeksiantaminen ja -saaminen

Aijalainen Kurt- joka syntinsä tunnustaa ja hylkää, saa armon.
Snl 30: 5 - 9
5. Jokainen Jumalan sana on taattu; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat. 6. Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet valhettelijaksi joutuisi. 7. Kahta minä sinulta pyydän, älä niitä minulta koskaan kiellä, kuolemaani saakka: 8. Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää, 9. etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: "Kuka on Herra?" ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan. 

Ei ehkä sen vaikeampaa asiaa olekaan kuin antaa anteeksi pyytämättä, se on ehkä sellainen asia jossa me joudumme yhä uudelleen ja uudelleen tekemään tahdon päätöksen, päätöksen joka ei ole mahdollista toteuttaa omin voimin. Meillä ihmisillä on erinomainen taipumus velkoa toinen toisiltamme ja itseltämme milloin mitäkin, kuka velkoo elämättä jäänyttä elämää itseltään, kuka anteeksipyyntöä joltakulta joka jossain vaiheessa on käyttäytynyt tai toiminut hänen mielestään väärin.

Lain alainen elämä pyrkii asettamaan melkoisen vaatimusten painolastin suoritettavaksi. Samoin käy anteeksiantamuksen tai anteeksisaamisen suhteen, joko vaadimme itseltä tai toisilta. On olemassa sanonta; Laki sanoo tee niin saat elää, Armo sanoo elä niin saat tehdä. Anteeksiantamuksessa eläminen on Jumalan suojelevien ja varjelevien käsien alla olemista, rikkomusten jälkeen kun ne on tunnustanut, vapaana elämistä, elämistä loukkaamattomalla omalla tunnolla ihmisten ja Jumalan edessä. 

Raamattu opettaa meille kaikkein parhaimman tien niin velkojille kuin velallisillekin etenkin iankaikkisuus näkökulmaa ajatellen. Jeesus opettaessaan opetuslapsiaan rukoilemaan,  kehottaa heitä antamaan anteeksi niille jotka ovat heitä vastaan rikkoneet,  niin kuin taivaallinen Isäkin antaa meille, jotka olemme Häntä vastaan rikkoneet.

Luuk 11: 2 – 4
2. Niin hän sanoi heille: "Kun rukoilette, sanokaa: Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; [tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa;] 3. anna meille joka päivä meidän jokapäiväinen leipämme; 4. ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; [vaan päästä meidät pahasta]."
Tiedämme kuinka vaikeata meille ihmisille on anteeksiantaminen, itse me emme siihen pysty vaan joudumme myöntämään olevamme heikkoja tässä asiassa. Jos me haluamme kyetä antamaan anteeksi toinen toisillemme niin joudumme ensin tunnustamaan kyvyttömyytemme siihen ja silloin vasta saamme voiman antaa anteeksi.
Emme kykene pyyhkimään pois asioita muististamme, mutta tunnustaessamme kyvyttömyytemme ja halumme antaa anteeksi niin Jumala Pyhän Henkensä avulla ottaa myrkyn pois niistä asioista joilla me sidomme itsemme ja toinen toisemme.

Tullessamme sellaisina kuin olemme Taivaallisen isämme anteeksiantamuksen piiriin vastaanottaessamme Jeesuksen henkilökohtaisesti uskon kautta, niin Jumalan edessä se kattaa kaiken, niin menneen kuin tulevan siinä hetkessä.
Olipa velkasaldomme sitten millainen tahansa kaikki kuitataan maksetuksi tuossa hetkessä Jeesuksen ansiosta. Salaisuus on siinä, että tunnustamme olevamme velallisia ja syyllisiä.

Tunnustaudu heikoksi ja kyvyttömäksi omin voimin kelvata Jumalalle ja ota vastaan täydellinen anteeksiantamus Jeesuksessa Kristuksessa, niin koet mitä on ilo ja lepo yhdessä rauhan kanssa sinun sydämessäsi. Tällainen lepo, rauha ja ilo ei ole olosuhde-riippuvaista.

Iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä sinulle toivottaen; pastori, Kurt Äijäläinen Uudenkaupungin Helluntaiseurakunnasta.